Working Definitions & Charters

Kansainvälisen holokaustin muistoa kunnioittavan liiton mallimääritelmä antisemitismille

Kansainvälisen holokaustin muistoa kunnioittava liitto (IHRA) yhdistää maailmanlaajuisesti hallituksia ja asiantuntijoita, jotka vahvistavat, tukevat ja edistävät holokaustia koskevaa koulutusta, muistiperintöä ja tutkimusta ja jotka pitävät kiinni vuonna 2000 annetun Tukholman julistuksen sitoumuksista.

IHRA:n 26. toukokuuta 2016 pitämässä kokouksessa sen 31 jäsenvaltiota hyväksyivät ei-sitovan mallimääritelmän antisemitismille:

“Antisemitismi on tietty juutalaisia koskeva näkemys, joka voi ilmetä vihana juutalaisia kohtaan. Antisemitismin retoriset ja fyysiset ilmentymät on suunnattu juutalaisiin tai muihin kuin juutalaisiin henkilöihin ja/tai heidän omaisuuteensa, juutalaisyhteisön instituutioihin ja uskonnollisiin tiloihin.”

IHRA:n ohjaamiseksi työssään voidaan esittää seuraavia havainnollistavia esimerkkejä:

Ilmentymät saatetaan kohdistaa myös Israelin valtioon, joka syntyi juutalaiseksi yhteisöksi. Israelin arvostelua samalla tavalla kuin mitä tahansa muuta maata ei kuitenkaan voida pitää antisemitisminä. Antisemitismi syyttää yleisesti juutalaisia salaliitosta, jolla vahingoitetaan ihmiskuntaa, ja sen perusteella juutalaisia syytetään usein siitä ”miksi asiat menevät pieleen”. Syytökset esitetään puhuttuna, kirjoitettuna, kuvallisessa muodossa tai tekoina ja niissä käytetään uhkaavia stereotypioita ja negatiivisia luonnehdintoja.

Nykypäivän esimerkkeihin antisemitismistä julkisessa elämässä, tiedotusvälineissä, kouluissa, työpaikoilla ja uskonnollisessa elämässä voivat yleinen asiayhteys huomioon ottaen kuulua seuraavat, kuitenkaan niihin rajoittumatta:

  1. Kehottaminen juutalaisten tappamiseen tai vahingoittamiseen radikaalin ideologian tai uskonnollisen ääriliikkeen nimissä, tällaisen teon avustaminen tai perusteleminen.
  2. Uhkaavien, epäinhimillistävien, demonisoivien tai stereotyyppisten väitteiden esittäminen juutalaisista sinänsä tai juutalaisten vallasta kollektiivisesti, kuten, mutta ei yksinomaan, väitteiden esittäminen myytistä, jonka mukaan juutalaisilla on maailmanlaajuinen salaliitto tai että he valvovat tiedotusvälineitä, taloutta, hallitusta tai muita yhteiskunnan instituutioita.
  3. Juutalaisten syyttäminen ihmisinä, jotka ovat vastuussa todellisesta tai kuvitellusta yksittäisen juutalaisen henkilön tai ryhmän väärinkäytöksestä tai jopa teosta, jonka muut kuin juutalaiset ovat tehneet.
  4. Juutalaisen väestön kansanmurhan olemassaolon, laajuuden, mekanismien (kuten kaasukammioiden) tai tarkoituksellisuuden kiistäminen kansallissosialistisen Saksan tai sen tukijoiden ja kumppanien toimesta toisen maailmansodan aikana (holokausti).
  5. Juutalaisten tai Israelin valtion syyttäminen holokaustin keksimisestä tai liioittelusta.
  6. Juutalaisten syyttäminen siitä, että he ovat lojaalimpia Israelille tai juutalaisten väitetyille maailmanlaajuisille prioriteeteille kuin omien kansakuntiensa eduille.
  7. Itsemääräämisoikeuden kieltäminen juutalaiselta väestöltä esimerkiksi väittämällä, että Israelin valtion olemassaolo on rasistinen hanke.
  8. Kaksoisstandardien soveltaminen vaatimalla Israelilta käyttäytymistä, jota ei odoteta tai vaadita miltään muulta demokraattiselta kansakunnalta.
  9. Klassiseen antisemitismiin yhdistettyjen symbolien ja kuvien käyttö (esimerkiksi väitteet siitä, että juutalaiset tappoivat Jeesuksen, tai väitteet lasten rituaalimurhista (blood libel)) kuvaamaan Israelia tai israelilaisia.
  10. Nykypäivän Israelin politiikan vertaaminen natsien politiikkaan.
  11. Juutalaisten pitäminen kollektiivisesti vastuullisina Israelin valtion teoista.

Antisemitistiset teot ovat rikoksia silloin, kun ne on laissa sellaisiksi määritelty (esimerkiksi holokaustin kiistäminen tai antisemitistisen materiaalin jakaminen eräissä maissa).

Rikokset ovat antisemitistisiä silloin, kun hyökkäysten kohteet, joko ihmiset tai omaisuus – kuten rakennukset, koulut, hartaudenharjoituspaikat ja hautausmaat – on valittu siksi, että ne ovat juutalaisia tai liittyvät juutalaisiin, tai jos kyseisiä kohteita pidetään juutalaisina tai juutalaisiin liittyvinä.

Antisemitistinen syrjintä on muiden saatavina olevien mahdollisuuksien tai palvelujen kieltämistä juutalaisilta, mikä on monissa maissa lain vastaista.

Frequently asked questions

Why was the IHRA working definition of antisemitism developed?

The IHRA is the only intergovernmental organization mandated to focus solely on Holocaust-related issues. With evidence that the scourge of antisemitism was once again on the rise, we resolved to take a leading role in combating it.

Combating antisemitism requires international cooperation among experts, governments, and civil society, which meant a mutual starting point for discussion and action was needed. Following the example of the working definition of Holocaust denial and distortion (2013), the IHRA’s experts set out to adopt a similar tool to help guide the organization’s work on combating antisemitism.

Who developed the IHRA working definition of antisemitism?

The experts in the IHRA’s Committee on Antisemitism and Holocaust Denial built international consensus around a non-legally binding working definition of antisemitism, which was then adopted by the Plenary, the IHRA’s decision-making body made up of representatives from all IHRA Member Countries. By doing so, the IHRA provided an important practical tool for its Member Countries.

What has its impact been?

The working definition of antisemitism has brought the issue once more to the attention of leaders around the world, making them aware that much work still needs to be done to address antisemitism, which is deeply rooted in our societies.

As a result, countries and organizations have developed national and regional strategies to counter antisemitism, and have appointed Special Envoys and other advisors on the issue. The working definition has helped educate and sensitize administrations, politicians, judges, police, teachers, media, and civil society.

Its broad international implementation has allowed monitoring organizations to better track antisemitism across borders, and has provided researchers and civil society organizations with a way to better moderate content online, including by training AI tools.

Who has adopted the working definition of antisemitism?

The working definition has empowered many to address this rise in hate and discrimination at their national levels. Information on endorsement and adoption of the IHRA working definition of antisemitism by UN member states and some international organizations can be found here.

Related Content

The IHRA regularly translates its resources into other languages.

Sign up to our newsletter to 

receive the latest updates