Suositusten tarkoituksena on syventää ymmärrystä holokaustista esittämällä ratkaisevia kysymyksiä holokaustin historiallisesta kontekstista, sen laajuudesta ja vaikutusalasta sekä siihen johtaneista syistä.Holokaustista on mahdollista opettaa tehokkaasti huolellisen valmistautumisen ja asianmukaisten opetusmateriaalien avulla. Miten holokaustista tulee opettaa? -osiossa käsitellään holokaustin opetukseen ja oppimiseen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita esittelemällä käytännönläheisiä näkökulmia ja menetelmiä sekä formaaleissa että informaaleissa arkioppimisen oppimisympäristöissä.
Missään oppiaineessa ei ole olemassa yhtä ”oikeaa” tapaa opettaa tai kaikille opettajille ja heidän oppijoilleen sopivaa, ihanteellista metodologiaa. Esitetyt suositukset perustuvat kuitenkin käytännön kokemuksiin, ja niiden on tarkoitus auttaa koulujen ja oppilaitosten opettajia ja muuta
opetushenkilöstöä luomaan omat työskentelytapansa ja työsuunnitelmansa huomioiden samalla yksilöiden erilaiset oppimistarpeet.
Lataa koko Suosituksia holokaustin opetukseen -julkaisu tästä
Lue muita lainauksia Suosituksista tästä
- Yteenveto: Suosituksia holokaustin opetukseen
- Lainaus Suosituksen ’Miksi’ -osiosta
- Lainaus Suosituksen ’Mitä opettaa’ -osiosta
3.1 Yleiset Periaatteet
3.1.1 Holokaustista voidaan opettaa onnistuneesti: aiheen käsittelyä ei ole syytä arastella
Osa opettajista suhtautuu epäröiden holokaustin historian tutkimiseen sen opettamiseen liittyvien vaikeiden näkökohtien ja aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Jotkut saattavat pohtia, miten he voivat välittää oppijoille riittävällä tavalla tietoa tragedian laajuudesta, julmuuksien kohteiksi joutuneiden uhrien valtavasta määrästä ja siitä, millaisiin julmuuksiin ihminen kykenee ja miten alas ihmisyys voi vajota. Toiset voivat miettiä, miten löytää sopivia keinoja
sitouttaa oppijoita aiheen opiskeluun järkyttämättä näitä liikaa tai miten oppijat mahdollisesti reagoivat opetukseen. Opettajat pyrkivät olemaan valmistautuneita erilaisiin reaktioihin ja käyttäytymismalleihin, joita järkyttävä ja voimakkaasti vaikuttava sisältö saattaa laukaista. Eri-ikäisille oppijoille voidaan opettaa holokaustin historiaa silloin, kun käytetyt opetusmenetelmät ja sisältö ovat kullekin ikätasolle sopivia. Nuoremmille oppijoille voi olla
tarkoituksenmukaisempaa korostaa yksilöiden tarinoita pakenemisesta ja pelastumisesta. Vanhempia oppijoita voidaan puolestaan ohjata perehtymään haastavampaan ja monipuolisempaan materiaaliin, ja heidän opetuksessaan voidaankin hyödyntää enemmän ensisijaisia lähteitä. Lähteiden ja oppikirjojen valinta tulisi tehdä näiden suositusten pohjalta, huomioiden samalla oppijoiden emotionaaliset tarpeet ja heidän oppimiseensa vaikuttavat erityiset olosuhteet. Aiheen käsittelyä ei kuitenkaan kannata arastella. Vaikka se voi tuntua äärimmäisen haastavalta, kokemukset ovat osoittaneet, että holokaustista voidaan opettaa positiivisin tuloksin. Tutustu monipuolisiin materiaaleihin, joissa kuvataan metodeja, parhaita käytäntöjä ja erityisiä opetusstrategioita, ja käytä niitä oppituntien suunnittelun ja toteutuksen apuna.
3.1.2 Pyri täsmälliseen kielenkäyttöön ja määrittele käsite holokausti
- Kun kuvaillaan käsitteitä ja tapahtumia, täsmällisellä kielenkäytöllä voidaan auttaa oppijoita välttämään yleistyksiä, jotka hämärtävät asioiden välisten eroavaisuuksien ja määritelmien ymmärtämistä. Esimerkiksi termiä leiri käytetään kuvaamaan hyvin erilaisia paikkoja ja kohteita. Vaikka ihmisiä menehtyi ja vaikka heitä murhattiin monilla natsien yhteistyökumppaneidensa kanssa perustamilla leireillä, kaikkia leirejä ei rakennettu tappamistarkoituksessa tai kuolemanleireiksi. Eri leirit toimivat eri tarkoituksissa eri aikoina, ja niihin kuului muun muassa keskitys-, työ- ja läpikulkuleirejä. Tarkat ja täsmälliset määritelmät auttavat välttämään väärinkäsityksiä.
- Käyttämällä selkeää määritelmää termille holokausti (tai shoah) voidaan ehkäistä väärinkäsitysten syntymistä jo alkuvaiheessa. IHRA viittaa termillä holokausti natsi- Saksan ja sen yhteistyökumppaneiden vuosina 1933–1945 toimeenpanemaan ja valtion rahoittamaan järjestelmälliseen juutalaisten vainoon ja joukkomurhaan. Vainojen ja joukkomurhien huippu ajoittuu toisen maailmansodan aikaan. Jotkin organisaatiot – jopa jotkin määräysvaltaiset toimielimet – käyttävät termiä holokausti hyvin laajassa merkityksessä viitaten kaikkiin natsien vainon kohteeksi joutuneisiin uhreihin. Siitä huolimatta useimmat aikakauteen perehtyneet historioitsijat käyttävät täsmällisempää määritelmää, jonka mukaan juutalaiset joutuivat järjestelmällisen vainon ja murhaamisen kohteeksi tavalla, joka erottaa heidän kohtalonsa muista ihmisryhmistä, lukuun ottamatta tietyssä määrin romaneja ja sintejä (uhreiksi joutuneet ryhmät, joihin kuuluneiden vanhempien lapset joutuivat myös vainon ja tuhoamisen kohteiksi). Onkin syytä muistaa, että eri lähdemateriaaleissa voidaan käsittää termit eri tavoin ja myös käyttää niitä eri tavalla. Varmista, että termejä käytetään johdonmukaisesti ja täsmällisesti.
- Muistuta, että monille ihmisille termin holokausti käyttäminen on ongelmallista. Termi holokausti koostuu kahdesta kreikankielisestä sanasta ja merkitsee jumalalle osoitettua polttouhria. Termi voi siis virheellisesti viitata siihen, että juutalaisten joukkomurha oli ennemminkin marttyyriuden muoto kuin kansanmurhan lopputulos. Tästä syystä monien mielestä tulisi mieluummin käyttää hepreankielistä sanaa shoah, joka tarkoittaa ’katastrofia’.
- Anna oppijoille mahdollisuus keskustella terminologiasta kriittisesti. Tee selväksi, että esimerkiksi termit, kuten ”lopullinen ratkaisu” tai ”juutalaiskysymys”, olivat tekijöiden keksimiä eufemismeja, joita he käyttivät historiallisessa tilanteessa neutraaleina ilmaisuina kuvaamaan puolueettomasti menneitä tapahtumia ja omaa maailmankatsomustaan olemassa olevan maailmankatsomuksen vastaisesti. Vastaavasti termit, kuten getto, tulisi dekonstruoida, jotta voitaisiin paljastaa natsien käyttämät nimenomaiset merkitykset ja verrata niitä ennen natsien valtaannousua ja sen jälkeen käytettyihin merkityksiin.
- Opettajien tulee tarkastella tapoja, joilla yhteiskunnassa ja kulttuurissa puhutaan holokaustista, sillä nämä yhteiskunnalliset käsitteet voivat vaikuttaa oppijoiden oppimiseen ja käsityksiin. Myös populaarikulttuuri ja erilaiset diskurssit voivat ylläpitää myyttejä ja väärinkäsityksiä historiasta. Kielen johdonmukaisuutta, täsmällisyyttä ja tarkkuutta mallintamalla voidaan purkaa etukäteen muodostettuja käsitteitä.
3.1.3 Käsittele aihetta laajasti ja kontekstualisoi historiaa
Holokausti oli sarja toisiinsa kytkeytyneitä tapahtumia, joiden vaikutukset ulottuivat kansallisten rajojen yli tietyn ajan kuluessa sodan kontekstissa. Tästä syystä nuo tapahtumat ovat edelleen osa monien eri eurooppalaisten kansojen historiaa ja samalla globaalia historiaa ja historiallisia prosesseja. Oppijoiden tulisi ymmärtää, että holokausti toteutettiin monilla eri tavoilla eri maissa. Lisäksi lukuisat lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä vaikuttaneet tekijät Euroopan historiassa ja maailmanhistoriassa mahdollistivat holokaustin. Luo mahdollisuuksia purkaa näitä tekijöitä tarkastelemalla laajempia konteksteja, joissa holokausti tapahtui. Näitä ulottuvuuksia on tutkittu laajasti. Laatiessasi työskentelysuunnitelmia ja suunnitellessasi yksittäisiä oppitunteja pyri hyödyntämään luotettavia ja viimeisimpiä tieteellisiä tutkimuksia, joissa käsitellään kansanmurhan ja sen kehityksen eri näkökulmia.
