Mitä holokaustista tulee opettaa?

print this page

Holokaustista on mahdollista opettaa tehokkaasti huolellisen valmistautumisen ja asianmukaisten opetusmateriaalien avulla. Miten holokaustista tulee opettaa? -osiossa käsitellään holokaustin opetukseen ja oppimiseen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita esittelemällä käytännönläheisiä näkökulmia ja menetelmiä sekä formaaleissa että informaaleissa arkioppimisen oppimisympäristöissä.

Lataa koko Suosituksia holokaustin opetukseen -julkaisu tästä

Holokaustiopetuksen toteutus riippuu kansallisista ja paikallisista konteksteista. Nämä kontekstit vaikuttavat päätöksiin siitä, mihin kysymyksiin paneudutaan syvällisemmin ja mitkä käsitellään yleisemmin.

Holokaustin opetukseen käytetyn ajan tulee kuitenkin olla oppijoiden kannalta riittävä, jotta he pystyvät vastaamaan pintatasoa syvällisemmin seuraaviin kysymyksiin:

Mitkä olivat tähän kansanmurhaan johtaneet ja koko prosessin etenemiseen vaikuttaneet historialliset olosuhteet ja tärkeimmät vaiheet?
Miten ja miksi ihmiset osallistuivat tai syyllistyivät näihin rikoksiin?
Miten juutalaiset vastasivat vainoon ja joukkomurhiin?
Miksi ja miten jotkut ihmiset vastustivat näitä rikoksia?

Tässä osiossa esiin nostettujen ongelmanasetteluiden ja kysymysten ei ole tarkoitus olla tyhjentäviä vaan pikemminkin koota yhteen tärkeimmät oppimisen tavoitteet ja sisällöt. On syytä muistaa, että holokaustiin liittyvät asiakysymyksetkin muuttuvat ajan myötä: kysymykset, jotka eivät vaikuta olevan olennaisia juuri nyt, voivat muuttua hyvin keskeisiksi tulevaisuudessa. Opettajien tulisi nämä tärkeät asiat huomioiden auttaa oppijoita tarkastelemaan esiin nousevia ongelmia ja kysymyksiä.

Lue muita lainauksia Suosituksista tästä

Mitä tulee opettaa? – Tärkein historiallinen sisältö

Holocaust education, man looks at posters — Photo by Luis Paredes

Holokausti oli natsi-Saksan ja sen yhteistyökumppaneiden vuosina 1933–1945 toimeenpanema ja valtion rahoittama järjestelmällinen juutalaisten vaino ja joukkotuho. Koko mantereen laajuinen kansanmurha tuhosi paitsi yksilöitä ja perheitä myös kokonaisia yhteisöjä ja kulttuureja, jotka olivat kehittyneet vuosisatojen ajan.

Mitkä olivat tärkeimmät vaiheet, käännekohdat ja päätökset kansanmurhan toteuttamisprosessissa?
Miten ja miksi ihmiset osallistuivat tai syyllistyivät näihin rikoksiin?
Miten juutalaiset vastasivat vainoon ja joukkomurhiin?

2.1 HOLOKAUSTIN LAAJUUS JA MITTAKAAVA

Oppijoiden tulisi ymmärtää, että holokausti oli mantereen laajuinen kansanmurha, joka tuhosi paitsi yksilöitä ja perheitä myös kokonaisia yhteisöjä ja kulttuureja, jotka olivat kehittyneet Euroopassa vuosisatojen ajan.

2.2 MIKSI JA MITEN KAIKKI TAPAHTUI?

Oppijoille tulisi tarjota mahdollisuuksia tutkia sitä, miksi ja miten holokausti tapahtui, esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:

Mitkä olivat tärkeimmät vaiheet, käännekohdat ja päätökset kansanmurhan toteuttamisprosessissa?
Miten ja miksi ihmiset osallistuivat tai syyllistyivät näihin rikoksiin?
Miten juutalaiset vastasivat vainoon ja joukkomurhiin?

2.3 KONTEKSTIT JA TAPAHTUMIEN KEHITYSKULUT

Jotta voidaan ymmärtää, miten holokaustin toteuttaminen oli mahdollista, sitä on tarkasteltava monista eri näkökulmista ja monien eri prosessien konteksteissa esimerkiksi alla olevien kysymysten avulla. Kokonaisuuden ymmärtämiseksi on välttämätöntä huomioida yhtymäkohdat kansallisiin ja paikallisiin konteksteihin ja tutkia niitä tarkemmin.

2.3.1 Holokaustiin johtaneet tekijät

Mitä oli Euroopan juutalaisvastaisuus, ja miten se liittyi kristinuskon opetuksiin?
Miten antisemitismi ja rasistinen ajattelu kehittyivät 1800-luvulla, ja miten tämä kehitys liittyi nationalistisiin ideologioihin?
Mikä oli ensimmäisen maailmansodan ja Euroopan poliittisen kehityksen vaikutus juutalaisten ja muiden kansanryhmien suhteisiin sotien välisenä aikana?

2.3.2 Natsien valtaannousu, maailmankatsomus, rotuideologia ja poliittinen käytäntö

Miten ja miksi natsit ottivat juutalaiset ja muut ryhmät kohteekseen propagandassaan ja politiikassaan?
Miten kansallissosialistisen diktatuurin valtaannousu, erityisesti perusoikeuksien kieltäminen ja oikeusvaltion periaatteiden vääristyminen, tasoitti tietä holokaustille? Kuinka Saksan yhteiskunta reagoi tähän prosessiin?
Miten natsit ottivat kohteekseen erityisesti juutalaisten oikeudet ja omaisuuden sotaa edeltävänä aikana?
Miten maailma reagoi natsien hallintoon ja politiikkaan?

2.3.3 Holokaustin vaiheet ja kehitys toisen maailmansodan kontekstissa

Miten natsien toteuttama juutalaisten vaino radikalisoitui natsi-Saksan aloitettua toisen maailmansodan, ja miten tämä tilanne muuttui sodan edetessä?
Miten ja miksi natsit organisoivat juutalaisten omaisuuden pakkolunastuksen, ja miten se vaikutti juutalaisten mahdollisuuksiin selviytyä?
Millaisia erilaisia gettoja rakennettiin, ja miten niitä käytettiin ihmisten erotteluun, keskittämiseen ja sortamiseen?
Miten liikkuvat tuhoamisryhmät (Einsatzgruppen) pystyivät murhaamaan satoja tuhansia juutalaisia vain puolen vuoden sisällä siitä, kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon?
Missä vaiheessa natsit tekivät päätöksen kaikkien Euroopan juutalaisten murhaamisesta?
Miten vammaisten murhaaminen edisti juutalaisten järjestelmällistä joukkotuhoa?
Miten natsit käyttivät kuolemanleirejä ja muita leirejä toteuttaakseen tavoittelemansa ”Euroopan juutalaiskysymyksen lopullisen ratkaisun”?
Miten yhteistyö tai vastarinta vaikuttivat vainoihin Saksan kanssa liittoutuneissa ja toisaalta miehitetyissä valtioissa?
Mikä merkitys natsi-Saksan ja sen liittolaisten häviöllä oli holokaustin loppuunsaattamisessa?

2.3.4 Sodan jälkeinen aika: jälkivaikutukset

Mitä haasteita holokaustista selvinneillä oli vapautumisen jälkeen? Miten holokaustista selvinneiden juutalaisten tilanne vapautumisen jälkeen erosi vainon ja sotatoimien kohteeksi joutuneiden muiden kansanryhmien tilanteesta?
Mitä siirtymävaiheen oikeuden elementtejä toimeenpantiin natsihallinnon kukistumisen ja sodan loppumisen jälkeen? Millä tavalla ne olivat onnistuneita? Mitä ei saavutettu?

2.4 KONSEPTUAALINEN YMMÄRRYS

Oppijoiden tulisi pystyä erittelemään natsien ja heidän liittolaistensa toimeenpanemat erilaiset laajat julmuudet sekä niiden syyt ja seuraukset.

Käsiteltäviä kysymyksiä voisivat olla esimerkiksi seuraavat:

Mitkä ihmisryhmät joutuivat natsien vainon ja joukkomurhien kohteeksi ja mistä syistä? Mitkä olivat näiden tapahtumien seuraukset?
Miten juutalaisten kansanmurha liittyy natsien yhteistyökumppaniensa kanssa toteuttamiin muihin julmuuksiin, kuten romanien ja sintien joukkomurhiin?

2.4.1 Vastuu

Jos oppijat ymmärtävät, miten holokausti oli mahdollinen, ja pohtivat niitä kysymyksiä, joita tämä herättää nykyisissä yhteiskunnissa, heidän on myös tiedostettava, että vastuuta näistä rikoksista ei voi sysätä vain Hitlerille ja natseille. Käsiteltäviä kysymyksiä voisivat olla esimerkiksi seuraavat:

Ketkä olivat syyllisiä ja vastuussa tapahtumista? Mitkä olivat heidän motiivinsa näihin tekoihin? Miten vastuu rikoksista ja osallisuus rikoksiin eroavat toisistaan?
Tappamiseen syyllistyivät pääasiassa miehet. Missä rooleissa naiset toimivat, ja missä vastuussa naiset olivat näistä rikoksista?
Mitkä olivat paikallisten juutalaisten ja muiden kuin juutalaisten yhteisöjen roolit (myös pelastustoimien ja yhteistyön osalta)?
Millaisia olivat miehitettyjen valtioiden väestön enemmistön asenteet juutalaisten vainoa ja murhia kohtaan?
Millaiset yksilöt ja mitkä ryhmät ottivat riskejä auttaakseen juutalaisia ja pelastaakseen heidät? Mikä heitä motivoi? Mikä esti muita tekemästä samoin tai rohkaisi heitä toimimaan samalla tavalla?
Mitä juutalaisten vainoista ja murhista tiedettiin, ja milloin tieto julmuuksista levisi?
Miten maailma reagoi tietoihin juutalaisten vainoista ja murhista?
Mitä tiedettiin romanien kansanmurhasta, ja miksi se ei saanut huomiota natsien hallitseman alueen ulkopuolella?
Mitä liittoutuneet, puolueettomat maat, kirkkokunnat ja muut tahot tekivät pelastaakseen natsien rikosten uhrit, ja olisivatko ne voineet tehdä enemmän?

2.4.2 Uhrien toimijuus

On huomattava, että holokaustia ei tule tarkastella vain tekijöiden lähteiden, toimien tai narratiivien valossa. Juutalaiset ja muut uhrit on esitettävä historiallisessa aineistossa yksilöinä ja yhteisöinä, joilla on oma kontekstinsa ja historiansa, sen sijaan, että heidät nähtäisiin yksinomaan joukkomurhien uhreiksi joutuneina passiivisina objekteina. Opettajien on varmistettava, että oppijat ymmärtävät, että uhrit olivat itsekin toimijoita, jotka vastasivat heihin kohdistuneisiin rikoksiin parhaan kykynsä, aikaisemman ymmärryksensä ja maailmankatsomuksensa sekä kulloinkin saatavilla olleiden tietojen mukaan. Yhdessä voidaan pohtia muun muassa seuraavia asioita:

Elämä ennen sotaa

Miten juutalaiset elivät omissa kotimaissaan, ja kuinka natsien ja heidän liittolaistensa ja yhteistyökumppaneidensa toimeenpanema vaino vaikutti juutalaisten elämään?

Reaktiot ja vastarinta

Miten natsit eristivät juutalaiset muista yhteiskunnan jäsenistä? Miten juutalaiset reagoivat tähän eristämiseen?
Mitkä tekijät olivat ominaisia juutalaisten johtajuudelle, koulutukselle, yhteisölle, uskonnonharjoittamiselle ja kulttuurille holokaustin aikana?
Missä määrin ja millä tavoilla juutalaiset pystyivät vastustamaan sortoa? Missä laajuudessa he ryhtyivät vastarintaan? Mikä pakotti heitä näihin päätöksiin ja toimenpiteisiin, tai mikä antoi heille voimaa niihin?
Millä eri tavoilla natsien vainot vaikuttivat miehiin, naisiin ja lapsiin, ja miten nämä eri ryhmät reagoivat?

2.4.3 Holokaustin merkitys nykypäivää koskevien kysymysten kannalta

Oppijoille tulisi tarjota mahdollisuus keskustella holokaustin historiallisen kokemuksen merkityksestä nykypäivän elämässä. Käsiteltäviä kysymyksiä voivat esimerkiksi olla seuraavat:

Miten natsien ideologian uhrien vainojen tutkimus voi edistää ihmisoikeusrikkomusten vaikutusta nykypäivän yhteiskuntiin? Mitä se voi kertoa meille erityisesti stereotypioiden, ennakkoluulojen, sijaiskärsijöiden, syrjinnän, vainojen ja kansanmurhien välisistä suhteista?
Millä tavoilla tiedot juutalaisten pakolaisten tilanteesta ennen holokaustia, sen aikana ja sen jälkeen voivat olla olennaisia nykyisten pakolaiskriisien ymmärtämisen kannalta?
Mitä asioita holokaustin tutkimus voi kertoa kansanmurhan etenemisprosessista, sen varoitusmerkeistä ja sen estämismahdollisuuksista siten, että siitä voisi olla apua kansanmurhien ehkäisemisessä nykyisin?
Onko olemassa konteksteja, joissa holokaustin kuvaston ja diskurssin käyttö on epäsuotuisaa tai erityisen ongelmallista? Ovatko jotkin tietyt holokaustin representaatiot erityisen ongelmallisia?

Finland

Education