Miksi holokaustista tulee opettaa?

On välttämätöntä pohtia, miten holokaustin käsittelystä voidaan parhaiten tehdä merkityksellistä ja kiinnostavaa oppijoille heidän omissa kansallisissa konteksteissaan. Tämän osion tavoitteena on auttaa poliittisia toimijoita, oppilaitosten johto- ja opetushenkilöstöä sekä muita koulutus- ja kasvatusalan sidosryhmiä laatimaan perusteluja holokaustiopetukseen erittelemällä erilaisia tavoitteita, joihin holokaustin tutkimisella voidaan myötävaikuttaa. Tämä on erityisen tärkeää IHRA:n jäsenmaille, jotka ovat sitoutuneet holokaustiopetukseen omissa kansallisissa konteksteissaan.

Lataa koko Suosituksia holokaustin opetukseen -julkaisu tästä

Holokaustiopetus tarjoaa tärkeän mahdollisuuden kriittisen ajattelun, yhteiskunnallisen tietoisuuden ja henkilökohtaisen kasvun tukemiseen. Toisen maailmansodan kontekstiin sijoittunut holokausti oli koko ihmiskunnan historialle vedenjakaja, joka kosketti maantieteellisesti useita alueita ja ravisteli yhteiskuntien kaikkia osa-alueita. Vuosikymmeniä myöhemmin yhteiskunnat painivat edelleen holokaustin muiston ja sen jättämän historiallisen perinnön kanssa keskellä nykymaailmamme haasteita. Niihin kuuluvat yhä jatkuva antisemitismi ja muukalaisviha, maailmassa paljastuvat kansanmurhat, jatkuva pakolaiskriisi ja moniin demokraattisiin normeihin ja arvoihin kohdistuvat uhkat. Merkittävää holokaustiopetuksesta tekee erityisesti se, että autoritaarista hallintotapaa noudattavien valtioiden asema voimistuu ja populistiset liikkeet ja ääriliikkeet nousevat liberaaleissa, demokraattisissa yhteiskunnissa.

Formaaleissa (esimerkiksi koulut) ja informaaleissa (museot ja muut vastaavat toimijat) oppimisympäristöissä toimiva opetus- ja koulutushenkilöstö voi sitouttaa oppijoita vastuullisiin, monitieteisiin ja faktapohjaisiin historiallisiin lähestymistapoihin. Vaikka holokausti oli täysin ainutlaatuinen ja poikkeuksellinen tapahtuma, joka sijoittui tiettyyn aikakauteen ja paikkaan, se kuuluu kuitenkin ihmiskunnan historiaan. Samalla se nostaa esiin vaikeita kysymyksiä esimerkiksi yksilön vastuusta ja kollektiivisesta vastuusta, aktiivisen kansalaisuuden merkityksestä sekä sosiaalisista normeista ja rakenteista, jotka voivat muuttua vaarallisiksi tietyille ihmisryhmille ja kokonaisille yhteiskunnille.

Lue muita lainauksia Suosituksista tästä

HOLOKAUSTIOPETUKSEEN LIITTYVÄT TÄRKEIMMÄT ARGUMENTIT

 

A woman looks at a presentation, black and white
Photograph by Luis Paredes.
  • Holokausti oli ennennäkemätön pyrkimys murhata koko Euroopan juutalaisväestö ja siten hävittää sen kulttuuri. Näin holokausti haastoi perustavalla tavalla koko sivilisaatiomme lähtökohdat.
  • Holokaustin tutkimuksessa korostetaan, että kansanmurha ei ole spontaani tai väistämätön tapahtuma vaan pikemminkin prosessi, jota vastaan voidaan taistella ja joka voidaan estää. Holokausti on osoitus siitä, miten moderni valtio pystyy käyttämään teknologista osaamistaan, byrokraattista rakennettaan ja useita yhteiskuntaryhmiä tuhoamispolitiikan välineinä sosiaalisesta syrjäyttämisestä aina joukkotuhoon asti.
  • Holokaustin historian tutkimus voi havainnollistaa historiallisten, sosiaalisten, uskonnollisten, poliittisten ja taloudellisten tekijöiden roolia demokraattisten arvojen ja ihmisoikeuksien rapautumisessa ja pirstoutumisessa. Tutkimus voi auttaa oppijoita ymmärtämään niitä mekanismeja ja prosesseja, jotka johtivat kansanmurhaan, mikä puolestaan antaa työkaluja oikeusvaltion periaatteiden ja demokraattisten instituutioiden merkityksen pohtimiseen. Näin oppijoille tarjoutuu tilaisuus tunnistaa olosuhteita, jotka voivat uhata tai rapauttaa näitä rakenteita, ja pohtia omaa rooliaan ja vastuutaan näiden periaatteiden vaalimisessa. Tätä kautta on mahdollista estää ihmisoikeusloukkauksia, jotka voivat kärjistyä laajoiksi julmuuksiksi.
  • Holokaustiopetus on mahdollisuus purkaa ja analysoida tiettyjen ihmisryhmien kriisiaikoina tekemiä tai tekemättä jättämiä päätöksiä ja toimenpiteitä. Tämän tulisi olla muistutus siitä, että päätöksillä on seuraukset riippumatta niiden tekohetkellä vallinneiden olosuhteiden monimutkaisuudesta. Holokaustiin liittyy suuri määrä yksilöitä, instituutioita, organisaatioita ja virastoja niin paikallisella, kansallisella, alueellisella kuin globaalilla tasolla. Analysoitaessa holokaustin aikana eri tasoilla tehtyjä ja tekemättä jätettyjä toimenpiteitä ja pyrittäessä ymmärtämään niitä esiin nousee monitahoisia kysymyksiä siitä, miten yksilöt ja ryhmät reagoivat holokaustin tapahtumiin. Olivatpa keskiössä sitten valtioiden poliittiset laskelmat tai yksilöiden päivittäiset huolenaiheet (esimerkiksi pelko, ryhmäpaine, ahneus tai välinpitämättömyys), on selvää, että tutulta ja tavanomaiselta vaikuttanut dynamiikka johti epätavanomaisiin seurauksiin.
  • Holokaustiopetus voi auttaa oppijoita tulkitsemaan ja arvioimaan tapahtuman kulttuurisia ilmenemismuotoja ja representaatioita kriittisemmin, mikä minimoi manipulaation riskin. Monissa maissa holokaustista on tullut sekä populaarikulttuurissa että poliittisessa diskurssissa yleisesti toistuva teema – usein median representaatioiden kautta. Holokaustiopetus voi auttaa oppijoita tunnistamaan vääristelyä ja epätarkkuuksia niissä yhteyksissä, joissa holokaustia käytetään retorisena keinona sosiaalisten, poliittisten ja moraalisten agendojen ajamiseen.
  • Antisemitismin tutkiminen natsien ideologian kontekstissa valottaa ennakkoluulojen, stereotypioiden, muukalaisvihan ja rasismin ilmenemismuotoja ja leviämistä. Antisemitismi on yhä todellisuutta vielä holokaustin jälkeenkin, ja tutkimusten mukaan se on jopa vahvistumassa. Holokaustiopetus luo foorumin, jossa voidaan tutkia antisemitismin – holokaustin mahdollistaneen ratkaisevan tekijän – historiaa ja kehitystä. Tutkimalla antisemitismin ja vihan edistämiseen käytettyjä erilaisia työkaluja, esimerkiksi vaarallista puhetta, propagandaa, median manipulointia ja ryhmiin kohdistettuja väkivaltaisuuksia, oppijoita voidaan auttaa ymmärtämään mekanismeja, joita käytetään yhteisöjen jakamiseen.
  • Holokaustiopetus voi myös tukea oppijoita holokaustin uhrien muistelemisessa, josta on tullut monissa maissa kulttuurinen traditio. Oppijoilla on usein mahdollisuus osallistua kansainvälisiin ja paikallisiin muistopäiviin ja -tapahtumiin osana koulujen opetussuunnitelmia. Muistelulla ei voida korvata oppimista, mutta holokaustin tutkimus on välttämätöntä, jotta oppijat voivat kartuttaa tietoja ja ymmärrystä, joita he tarvitsevat kunnioittaakseen tapahtumien muistoa nykyhetkessä merkityksellisillä tavoilla sekä jatkaakseen muistelemisen tapaa myös tulevaisuudessa. Vastaavasti muiston kunnioittaminen voi auttaa ihmisiä käsittelemään sitä emotionaalista taakkaa, joka kuuluu osana arkaluontoisten tai traumaattisten historian tapahtumien tutkimiseen. Samalla se luo tilaa filosofisille, uskonnollisille ja poliittisille pohdinnoille, joita voi muuten olla haasteellista sovittaa akateemiseen opetussuunnitelmaan.